Klikinsäästäjä
Vuonna 2015 perustettu Klikinsäästäjä oli oman aikansa some-ilmiö, joka herätti kiinnostusta sekä sadoissa tuhansissa ihmisissä että lukuisissa uutisotsikoissa. Klikinsäästäjä oli kouvolalaisen opiskelija Lauri Skönin luoma julkinen yhteisö, jonka tarkoituksena oli nimensä mukaisesti säästää klikkejä.
Klikinsäästäjän taustoja
Ajatus Klikinsäästäjän perustamiseen tuli Skönille harhaanjohtavasta uutisotsikosta. Skön ei muista aivan tarkkaan, mitä kyseinen otsikko käsitteli, mutta hän muistelee otsikon koskeneen kansanedustaja Li Anderssonin antamaa lausuntoa.
Skönin sanojen mukaan otsikko oli niin kryptisesti muotoiltu, ettei Li Anderssonin mielipiteestä saanut selvää. Kyseessä on Klikinsäästäjän kannalta historiallinen otsikko, sillä se oli myös ensimmäinen otsikko, jonka Skön postasi uudelle Facebook-sivustolleen.
Skön alkoi postata sivuille juttuja klikkiotsikoista. Hän kutsui Facebook-kavereitaan tykkäämään sivusta, mutta jo muutamassa päivässä yhteisön suosio kasvoi niin suureksi, että Skön joutui pyytämään ystävänsä apuun sivuston ylläpitämiseen.
Klikinsäästäjä oli Lauri Skönin vastalause harhaanjohtavien ja klikkauksiin houkuttelevien otsikoiden lisääntymiselle verkossa. Vuoden 2015 juhannuksen tienoilla perustettu Facebook-yhteisö keräsi nopeasti tuhansia tykkäyksiä ja 100 000 seuraajan rajapinta meni myös pian rikki.
Klikinsäästäjä kasvoi hurjaa vauhtia
Yhteisö kasvoi hurjaa vauhtia, sillä ideana oli, että kuka tahansa voisi ilmiantaa verkossa klikkauksia kalastelevan otsikon. Ilmiannetun klikkiotsikon yhteydessä myös kerrottiin, mistä jutussa oli oikeasti kyse ja miten otsikko olisi kannattanut muotoilla paremmin.
Vuonna 2016 Klikinsäästäjä voitti Some Awardseissa Vuoden some-ilmiön tittelin. Kyseessä olikin merkittävä some-ilmiö, sillä pelkästään ensimmäisen toimintavuoden aikana yhteisöön oli liittynyt jo 120 000 Facebook-käyttäjää. Täysin suomenkieliselle Facebook-yhteisölle tämä oli merkittävä luku, sillä samoihin aikoihin Facebookilla oli Suomessa noin 2,5 miljoonaa käyttäjää.
Miksi Klikinsäästäjästä kasvoi niin suosittu ilmiö?
Verkkojournalismin myötä klikkiotsikot ovat yleistyneet nopeaa vauhtia. Monilla nettisivuilla sivuston suosiota ja menestystä mitataan klikkauksilla, mikä on johtanut siihen, että sivustot kalastelevat kuluttajien klikkauksia harhaanjohtavilla, draamanhakuisilla tai muuten epäselkeillä otsikoilla.
Mikä on klikkiotsikko?
Klikkiotsikoksi voidaankin kutsua sellaista juttua, jonka sisältö ei vastaa otsikon antamaa lupausta. Skönin mukaan klikkiotsikkoa ei välttämättä voi tunnistaa etukäteen. Otsikko voi esimerkiksi olla pitkä tai otsikko voi jäädä kesken. Toisaalta otsikko voi myös vaikuttaa aivan kunnolliselta, mutta klikattuaan otsikkoa lukija huomaakin, että otsikko on ollut täysin harhaanjohtava.
Siksipä Klikinsäästäjän tuottama hyöty seuraajalle on noussut niin suureksi ilmiöksi. Lähes jokainen verkossa liikkunut on varmasti törmännyt klikkiotsikkoon ja turhautunut yhteen tai useampaan klikkiotsikkoon ennen kaikkea sen vuoksi, että jutun sisältö tuottaa pettymyksen, mutta myös siksi, että omaa aikaa menee hukkaan.
Yksi selkeä esimerkki klikkiotsikosta oli aikoinaan Ilta-Sanomissa julkaistu juttu asemiehestä, joka pysäytti lentokenttäjunan Vantaalla. Otsikon mukaan mies oli kantanut mukanaan muovikassia, josta pilkotti kiväärin perä.
Skönin mielestä otsikon olisi voinut muotoilla aivan eri tavalla – esimerkiksi “Ilmakivääri aiheutti huolta junassa – poliisi otti miehen varmuuden vuoksi kiinni”, sillä otsikossa puhuttiin asemiehestä ja siinä oli tarkoituksella jätetty mainitsematta, että kyse olikin ilmakivääristä.
Tämäntyyppisillä otsikoilla lukijan mielenkiinto pyritään herättämään esimerkiksi liioittelemalla tai johtamalla harhaan. Sanasta “asemies” harvalle tulee ensimmäisenä mieleen mies, joka kantaa ilmakivääriä.
Klikinsäästäjä oli Some-ilmiö
Some-ilmiönä Klikinsäästäjä menestyi erinomaisesti, sillä yhteisö onnistui vuosien varrella luomaan kontakteja eri medioihin. Kuumentunut keskustelu klikkiotsikoista ja niiden haitallisuudesta vaikutti myös siihen, millä tavalla monet mediat julkaisivat sisältöä verkossa.
Tämän lisäksi Klikinsäästäjät jakoivat sivuillaan niin kutsuttuja diplomeita viikon surkeimmille otsikoille. Diplomit perustuivat äänestykseen, joita yhteisön jäsenet antoivat huonoimmille otsikoille viikoittain. Skönin mukaan yhteisön syvällisempi idea oli kuitenkin paljon muutakin kuin huonoille otsikoille nauraminen, sillä tarkoituksena oli ennen kaikkea luoda rakentavaa dialogia eri medioiden kanssa.
Ilmiön johdosta Skön pääsi tapaamaan Suomen suurimpia mediataloja, Iltalehti, Yle ja MTV mukaan lukien, ja tapaamisissa nostettiin esille erityisesti klikkiotsikot ja keskustelut eri tavoista päästä niistä eroon.
Klikinsäästäjän toiminta leviää
Klikinsäästäjän toiminta ei jäänyt pelkästään aktiiviseen Facebook-yhteisöön, vaan ilmiö otti tulta alleen myös naamakirjan ulkopuolella. Klikinsäästäjän vanavedessä maailmalla perustettiin vastaavanlainen klikkiotsikoiden säästäjä, Clicksaver, joka ei kuitenkaan kasvanut samanlaiseksi some-ilmiöksi kuin sen suomalainen versio.
Klikkiotsikot eivät suinkaan ole vain ilmiö, joka leviää ja johtaa harhaan Suomessa. Vaikka kyseessä onkin erittäin laaja kansainvälinen ilmiö, maailmalla klikkiotsikoihin on mitä ilmeisimmin suhtauduttu huomattavasti leppoisammin mielin.
Yhtenä osasyynä tähän voi olla se, että kun siirrytään suomalaisesta kontekstista kansainvälisemmälle alustalle, informaation ja klikkiotsikoiden määrä kasvaa niin suureksi, että satojen tuhansienkaan ihmisten yhteisö ei pysty pitämään silmällä kaikkia aiheeseen liittyviä tapauksia.
Momentum sovellus näivettyi
Nopean kansainvälisen kokeilun lisäksi Klikinsäästäjä lanseerasi Momentum-nimisen sovelluksen, jonka ideana oli koota yhteen ja samaan paikkaan uutisia suurimpien suomalaisten sanomalehtien ja tv-kanavien verkkosivuilta. Jos sovelluksen käyttäjän mielestä jokin otsikko oli klikkiotsikko, käyttäjä pystyi ehdottamaan tilalle parempaa otsikkoa, jolla sitten voitiin korvata alkuperäinen otsikko.
Vuonna 2016 julkaistu sovellus sai suhteellisen hyvän vastaanoton, mutta alkuhuuman jälkeen sovelluksen toiminta näivettyi ja lopetti lopulta toimintansa kokonaan. Tämän lisäksi Klikinsäästäjä kokeili siipiään myös fanituotteiden puolella ja perusti oman verkkokaupan, jossa oli saatavilla esimerkiksi Klikinsäästäjän logolla varustettuja kangaskasseja ja t-paitoja.
Vuosien tarina on saatu päätökseen
Vuosien varrella Klikinsäästäjän valtavaa yhteisöä on ollut hallinnoimassa useita ylläpitäjiä, mutta loppujen lopulta heistä jäi jäljelle enää kaksi: sivuston perustaja Lauri Skön sekä Markus Hav. Pitkän pohdinnan ja useamman vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen vuonna 2021 miehet päätyivät siihen lopputulokseen, että sivuston toiminta päätettiin nykymuodossaan lopettaa.
Skönin ja Havin mukaan yhteisön pyörittäminen on ollut muun elämän ja töiden ohessa työlästä. Aikaa ja energiaa on annettu paljon, mutta vuosien ahkeran puurtamisen jälkeen hanskat täytyi lyödä tiskiin.
Skön ja Hav julkaisivat kuvallaan höystetyn viimeisen postauksen Klikinsäästäjän Facebook-sivuille 15.marraskuuta 2021. Skön ja Hav muistelevat julkaisussaan Klikinsäästäjän ensiaskelia, kun sivusto näki päivänvalon kesäkuussa 2015.
Julkaisussa tuotiin esille myös Klikinsäästäjän tärkeitä meriittejä vuosien varrella. Erityismaininnan saivat sekä ensimmäisen toimintavuoden huikeat 120 000 seuraajaa, Some Awards -palkinto että aktiiviset keskustelut Suomen suurimpien mediatalojen kanssa.
Herrat nostivat viimeisessä julkaisussa esille sen tärkeän seikan, että aktiivinen keskustelu aiheesta sai suuret mediatalot aina Iltalehdestä Yleen osoittamaan tukeaan asiauutisten periaatteita kohtaan. Miesten sanojen mukaan työtä jäi edelleen tehtäväksi, mutta Klikinsäästäjän ylläpitäminen oli kahdelle perheelliselle miehelle liikaa.
Julkaisun loppupuolella Skön ja Hav heittivät suoran ehdotuksen ilmoille ja pyysivät kaikkia kiinnostuneita ottamaan ylläpitäjiin yhteyttä joko sähköpostitse, yksityisviestillä tai lounaan muodossa. Postauksesta käy ilmi, että miehillä on edelleen toivoa tulevalle ja oikeissa käsissä Klikinsäästäjästä voisi kasvaa menestyksekäs yritys, kunhan vain samat arvot säilytettäisiin.
Lopussa kaikkia seuraajia muistettiin vielä jokaisesta tykkäyksestä, kommentista, vinkistä ja tsemppiviestistä. Skön ja Hav kiittivät ennen kaikkea sitä, että niin moni seuraaja on yhdessä heidän kanssaan liputtaneet tärkeän asian edestä ja avittaneet omalta osaltaan suomalaista journalismista hieman siedettävämpään suuntaan.
Klikinsäästäjällä potentiaali jatkossakin
Lopettamisesta huolimatta Skön näki edelleen, että sivustolla voisi olla potentiaalia tulevaisuutta varten. Skön on kertonut saaneensa Klikinsäästäjän alkutaipaleella paljon viestejä, joissa ilmaistiin kiinnostusta toiminnan ostamiseksi. Toiminnan myyminen eteenpäin ei ollut koskaan ajatus, jonka Skön olisi kokonaan tyrmännyt, mutta nykytoiminnan lopettamisen yhteydessä sivuston perustaja haki ennen kaikkea uusia ylläpitäjiä jatkamaan Klikinsäästäjän toimintaa sellaisenaan.
Kiinnostuneita oli Skönin mukaan ollut, mutta ilmeisesti yksikään näistä yhteydenotoista ei poikinut suoraa reittiä Klikinsäätäjän ylläpitoon. Vuonna 2024 sivusto on edelleen pystyssä, mutta uusia julkaisuita Skönin ja Havin 15.marraskuuta tehdyn lopettamisilmoituksen jälkeen ei ole sivustolle ilmaantunut.
Klikinsäästäjän tie on tullut loppuun, mutta mikä on klikkiotsikoiden laita?
Lauri Skön on itse arvioinut, että uutisotsikoiden laatu on Klikinsäästäjän lopettamista edeltävinä vuosina parantunut. Tämä on Skönin mielestä johtunut Klikinsäästäjän saamasta huomiosta ja aktiivisesta mediakeskustelusta.
Vaikka Klikinsäästäjä sai viimeisinä toimintavuosinaan edelleen paljon vinkkejä klikkiotsikoista, kaikkein räikeimmät tapaukset olivat Skönin mukaan harventuneet selkeästi. Klikkejä kalastelevia otsikoita esiintyi ennen kaikkea harmittomissa viihdeuutisissa, siinä missä tärkeät uutiset pysyttelivät kauempana klikkiotsikoista.
Klikinsäästäjä on pitänyt hiljaiseloa jo muutaman vuoden ajan, joten onko se heijastunut klikkiotsikoiden kasvuun? Vaikka Klikinsäästäjä ei suoranaisesti voinut määritellä sitä, mitä mediat julkaisivat verkossa, suurella yhteisöllä ja sosiaalisen median paineella on varmasti ollut oma osansa klikkiotsikoiden määrän vähentymisessä erityisesti suurempien medioiden kohdalla.
JSN ja klikkiotsikot
Julkisen sanan neuvosto (JNS) seuraa ja sääntelee journalismia, ja neuvostolle voi tänä päivänä tehdä kantelun harhaanjohtavasta otsikosta. Esimerkiksi helmikuussa 2024 kaksi isoa mediataloa, Yle ja Iltalehti, saivat JNS:ltä langettavan päätöksen harhaanjohtavasta otsikosta.
Neuvoston linjaus on ollut perinteisen salliva, joten kantelua ei kannata tehdä aivan mistä tahansa turhanpäiväisestä viihdeuutisesta, vaan kantelun kohteena olevissa jutuissa tulee olla selkeitä asiavirheitä tai otsikko, joka ei viittaa millään tavalla jutun ingressiin.
Turun yliopiston tutkijatohtori Pauliina Tuomi on tutkinut aihetta esimerkiksi sen pohjalta, miten tavalliset ihmiset suhtautuvat nyky-yhteiskunnan viihteellistymiseen. Tutkija itse yllättyi tutkimuksen tuloksista, sillä alkuoletus oli se, että tänä päivänä ihmiset suhtautuisivat klikkiotsikoihin välinpitämättömästi.
Iso osa vastaajista koki Tuomen mukaan hyvinkin voimakkaita tunteita klikkiotsikoita kohtaan – niin vihaa, ärtymystä kuin surua. Tuomi sanoo, että klikkiotsikot ovat tänä päivänä niin yleisiä, että suurin osa kykenee jo tunnistamaan ne, mutta ongelmana on se, että niitä tulee vastaan niin usein, mikä voi herättää ihmisissä erilaisia negatiivisia tunteita.
Toisaalta, koska klikkiotsikoita on niin paljon, moni on jo turtunut niihin. Klikkiotsikoiden olemassaolo ja yleisyys selittyy luonnollisesti sillä, että ne toimivat. Jokainen klikkaus kasvattaa jutun suosiota, ja tietyllä tapaa myös Klikinsäästäjän tuhannet klikkaukset huonosti otsikoituun juttuun vaikuttivat jutun suosioon.
Klikkiotsikko laskee median uskottavuutta
Tuomen teettämään tutkimukseen vastanneiden keskuudessa oltiin myös sitä mieltä, että klikkiotsikko laskee median uskottavuutta. Tästä syystä klikkiotsikoille ei anneta yhtä helposti anteeksi suurempien medioiden tapauksessa. Klikkiotsikot koettiin asiauutisten viihteellistämisenä, minkä vastaajat omalta osaltaan yhdistivät kaupallisuuteen ja myyntiin.
Uutisten on toki herätettävä huomiota ja myytävä. Tuomi muistuttaa, että juttujen otsikot tehdään markkinatalouden ehdoilla, mutta tärkeintä on muistaa, että ideana on tarjota lukijoille paikkansapitävää tietoa. Raja klikkiotsikon ja kuluttajan huomion herättämisellä voi olla häilyvä.
Miksi niin suosittu yhteisö kuin Klikinsäästäjä tuli tiensä päähän?
Klikinsäästäjällä oli parhaimmallaan yli 200 000 tykkääjää Facebookissa. Suomenkieliseksi tiliksi kyseessä on siis valtavan suuri yhteisö. Mutta miksi niin suosittu, jopa yhteiskunnan uutisointia mullistava yhteisö tuli tiensä päähän?
Syy Klikinsäästäjän lopulle löytyy tietysti ylläpitäjien antamassa selvityksessä. Työn ja elämän ohella valtavan Facebook-yhteisön pyörittäminen vie jo toisesta työstä. Monista yrityksistä huolimatta Klikinsäästäjää ei ole saatu kaupallistettua tavalla, jota perustaja kenties oli toivonut.
Netin algoritmit mittaavat sivustojen suosiota ja menestystä klikkauksilla, vierailuilla, reagoinneilla, tykkäyksillä, kommenteilla ja muulla sivustolla tapahtuvalla liikenteellä. Mitä enemmän liikennettä tapahtuu sivustolla, sitä enemmän algoritmit ottavat sen huomioon. Tämä voi esimerkiksi vaikuttaa Googlen hakutuloksiin – suosituimmat sivustot tai eniten klikkejä saaneet otsikot nousevat hakutuloksissa korkeammalle.
Kun puhutaan nettimarkkinoinnista, mitä enemmän jollakin sivustolla tai sometilillä on seuraajia, sitä arvokkaampi siitä tulee yhteistyökumppanien silmissä. Monet sometähdet tienaavat tähtitieteellisiä summia affiliate-markkinoinnilla. Kaiken järjen mukaan Klikinsäästäjän 200 000 tykkääjää olisi myös voinut tehdä sivustosta kaupallisen ja pitkäaikaisen.
Se, että sivusto oli pystyssä yli 6 vuotta, on varsin pitkä aika sivustolle, joka ei tee tuottoa. Luonnollisesti olisi ollut vastoin Klikinsäästäjän perimmäistä ajatusta kaupallistaa sivustoa “turhaan mainontaan”, mutta jonkinlainen tulo olisi voinut kompensoida sivuston ylläpitäjien uhraamaa aikaa ja vaivaa.
Tämä voi osaltaan selittää myös sitä, miksi sivustolle ei loppujen lopuksi löydetty uutta ylläpitäjää. Suuren Facebook-yhteisön moderointi vie aikaa ja voi hyvinkin olla, että yksikään kiinnostusta osoittanut henkilö ei ollut valmis tähän tehtävään ilman minkäänlaista kompensaatiota.
Suomalaiset tunnistavat klikkiotsikot
Moni suomalainen suhtautuu tänä päivänä kriittisesti mediasisältöön ja kokee, etteivät mediaotsikot anna realistista kuvaa itse sisällöstä. Kasvavasta ,ediakriittisyydestä huolimatta luottamus Suomen suurimpia medioita, kuten Yleä, kohtaan on säilynyt korkealla. Sosiaaliseen mediaan suomalaiset sen sijaan suhtautuvat entistä epäluuloisemmin.
Verkossa liikuttaessa mediakriittisyys onkin hyödyllinen ase. Se, että klikkiotsikoita tunnistetaan entistä paremmin, ei välttämättä heijastu suoraan klikkiotsikoiden vähentyvään määrään, mutta voi pitää niiden sisällön kurissa. Luottamus erityisesti suurempiin medioihin voi murentua, jos mediatalo alkaa käyttää klikkiotsikoita.
Klikinsäästäjä on omalta osaltaan vaikuttanut kasvaneeseen mediakritiikkiin. Vuosia kestänyt some-ilmiö on saavuttanut satoja tuhansia suomalaisia ja asiasta uutisoitiin laajasti ympäri Suomen. Monille Klikinsäästäjän julkaisujen seuraaminen on saattanut olla jopa ainoa keino oppia tunnistamaan klikkiotsikoita, sillä ennen internetin aikakautta verkon mediakriittisyyttä ei ole kouluissa opetettu.
Ennen kaikkea suuren yhteisön paine teki Klikinsäästäjästä vetävän voiman, josta monet suuret mediatalot ottivat koppia. Klikinsäästäjän toiminnalla oli toki samalla hieman nurinkuriset seuraamukset, sillä mitä enemmän huonoja otsikoita klikattiin, kommentoitiin tai jaettiin, sitä enemmän ne saivat huomiota.
Klikinsäästäjän toiminta ja olemassaolo on jättänyt oman jälkensä suomalaiseen mediaan ja internetiin. Vaikka Klikinsäästäjä ei koskaan kyennyt kaupallistamaan sivustoa suuresta seuraajamäärästä huolimatta, yritysten puutteesta Klikinsäästäjää ei voi syyttää.
Klikinsäästäjä oli aikansa pieni vallankumous
Toisessa ulottuvuudessa Klikinsäästäjästä olisi voinut kasvaa historiallisen menestynyt startup-yritys. Yksinkertainen idea kantoi ilman rahallista tuottoa useiden vuosien ajan ja kiitos tästä kuuluu omalta osaltaan myös aktiiviselle yhteisölle, joka jakoi Skönin kanssa yhteisen päämäärän.
Klikinsäästäjä on aikansa pieni vallankumous, joka sai ujutettua oman kauhansa median suureen soppaan. Viimeaikaiset tutkimukset suomalaisten kasvaneesta mediakriittisyydestä ovat positiivista luettavaa, mutta samalla klikkiotsikoiden tuottama ahdistus monissa lukijoissa on huolestuttavaa.
Suomessa klikkiotsikot kuuluvat ennen kaikkea viihteestä raportoiville juorulehdille ja nettisivuille. Klikkejä hakevat otsikot saattavat tuhlata aikaa, aiheuttaa harmistusta ja tuottaa pettymyksiä. Loppujen lopuksi monet klikkiotsikot ovat kuitenkin suhteellisen harmittomia.
Tärkeintä on kiinnittää huomiota harhaanjohtaviin otsikoihin ja suoranaisiin valeuutisiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa politiikasta harrastetaan merkittäviä klikkiotsikoita, joiden sisältö voi olla liioiteltua, sensaationhakuista tai jopa suoranaista valetta.
Tällaiset jutut pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteeseen ja ohjailemaan poliittista keskustelua, jolloin seuraukset voivat olla vakavat. Klikinsäästäjien kaltaiset voittoa tavoittelemattomat nettisivut ovatkin tietyllä tapaa toimineet kasvottomana sankarina, jota kaikki tarvitsevat, mutta jota kukaan ei ansaitse.
Yhteydenotot: info@klikinsaastaja.fi